Kannanotto
5.4.2011
Kätilöiden asiantuntemus kaikkien ulottuville
Uudenmaan läänin kätilöyhdistyksen hallitus on huolestuneena seurannut jäsenistönsä uupumista ja pelkoa kätilön työn kapea-alaistumisesta tehokkuuden ja säästöjen nimissä.
Naistenklinikan synnytystoimintaan liittyvien osastojen vuonna 2012 alkavan remontin suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja se vaikuttaa jo nyt monen jäsenemme työelämään. Jäsenistöämme kiinnostaa myös suunnitelmat Naistenklinikan remontin jälkeen: mitä tapahtuu Uudenmaan alueen pienemmille synnytysyksiköille (esimerkiksi Lohja ja Porvoo), kun Kätilöopiston sairaalan ja Jorvin synnytysyksiköt on remontoitu vetämään isompia synnytysmääriä? Onko suunnitelmissa keskittää synnytykset vain kolmeen seudun suurimpaan sairaalaan?
Synnytystoiminnan keskittäminen koskettaa paitsi synnyttäjäperheitä myös kätilökuntaa ammattiryhmänä; nykyhetkellä kätilöt työskentelevät suurimmaksi osaksi erikoissairaanhoidon piirissä ja keskittämisen seurauksena kätilöiden osaamisen hyödyntäminen ja mahdollisuudet työllistyä kapenevat entisestään. Ihmetystä herättää myös se, miten esimerkiksi synnyttämiseen liittyvän toiminnan siirtäminen yhä kauemmas apua tarvitsevasta väitetään lisäävän turvallisuutta? Onko tosiaan turvallisempaa matkustaa useampia tunteja istukan irtoamista peläten, syöksysynnyttäjänä tai raskausmyrkytyksestä kouristaen, kuin saada apua lähisairaalasta, vaikka päivystävällä synnytys-, lasten- tai nukutuslääkärillä kestäisikin tulla paikalle kymmenisen minuuttia?
Korkeatasoinen koulutus sekä työ synnyttäjien ja perheiden parissa tuo kätilölle sellaisen erityisosaamisen, jonka toivoisi päätyvän naisten ja perheiden parhaaksi jo paljon nykyistä aiemmin. Kätilöiden työmahdollisuuksien laajenemisesta perusterveydenhuollon puolelle hyötyisivät monipuolista osaamistaan käyttävät kätilöt, asiakkaat sekä kunnat ja kaupungit laadukkaiden palveluiden tarjoajina. Kätilöiden osaamisen hyödyntäminen jo raskausaikana tuskin nostaisi terveydenhoitajaliiton puheenjohtajan Leila Lehtomäen (HS 25.2.2011) esiin ottamaa äitiys- tai perinataalikuolleisuuttakaan. (Jotka laskivat koko 1900 -luvun ajan, eivätkä suinkaan vain viimeisen 40 vuoden aikana. Esim. imeväiskuolleisuustilasto 1700-luvulta lähtien http://www.findikaattori.fi/45/.) Kyseiset mittarithan eivät muutenkaan kerro mitään yksittäisestä palvelusta tai toiminnasta, ja voi olla, että äitiyshuollon työnjaon perustuminen todelliseen osaamiseen, eikä politiikkaan, toisi jopa säästöjä!
Outi Nurminen
puheenjohtaja
Uudenmaan läänin kätilöyhdistys ry